Hypnoosi yleisesti

Hypnoosi on ollut – tietyistä syistä – suomessa pitkään jotakin mystiikkaan verhottua tai jopa noituuteen ja vieläkin pahempiin termeihin liitettyä toimintaa. Viimeiset vuodet se on noussut nopeasti tavoittelemaan sille kuuluvaa asemaa tehokkaana ja monipuolisena hoitona myös lääketieteessä. Nykyisten tutkimusmenetelmien avulla voidaan ”mieltä” tarkastella kuitenkin aivan uusilta suunnilta. Tekniikan kehityksen seurauksena syntyneen uuden tieteenalan, kognitiivisen neurotieteen myötä, tieteellinen mielenkiinto tajunnan ilmiöihin on jälleen herännyt. Hypnoosin tehosta on eräissä kliinisen lääketieteen tutkimuksissa vahvaa tutkimuksiin perustuvaa näyttöä.

Toisin, kuin hyvin usein hypnoosia aiemmin kokemattomat olettavat, hypnoosissa ollaan ihan hereillä ja tietoisia. Voisi jopa sanoa, että ajatukset jopa kristallisoituvat / selkiytyvät hypnoosin aikana ja henkilö on ajatuksiensa tasolla jopa vireämpi kuin normaali valvetilassaan. Fyysisesti keho kuitenkin voi tuntua hyvin väsyneeltä, raskaalta ja kuin olisi unessa.

Hypnoosi eli transsi on eräänlainen mielentila, ominaisuus joka on meissä jokaisessa ihmisessä ”valmiina” syntymälahjana. Jokainen voi kokea kevyen hypnoosin vaikutuksia jopa päivittäin tiedostamattaan esim. keskittyessään TV:n katseluun tai uppoutuessaan kirjan lukemiseen. Tällaiseen mielentilan johdattelua voidaan tehdä tarkoituksellisestikin monilla eri tavoin ja myös menetelmällä jota kutsutaan hypnotisoinniksi. Hypnoosia voisi kutsua myös elämykselliseksi mielentilaksi. Aivan kuin näyttämö teatteri perustuu elämyksien tarjoamiselle ihmisille, jotka esitystä katsomaan tullessaan voivat parhaimmillaan eläytyä näytelmää katsoessaan kokemaan kaiken todeksi, hypnoositilassa henkilö toimii ihan samoin samaistuessaan hypnotisoijan kertomiin ajatuksiin mukaan. Idea piilee siinä, että hypnoosiin vaipuessaan henkilö siirtyy analyyttiseltä / järkiperäiseltä, rationaaliselta ajattelutasoltaan, mielikuvituksen tasolle, jolloin hänen tunteensa alkavat reagoida ajatuksiin yhä voimakkaammin. Hypnoositilassa ihminen on alttiimpi suggestioille, eli alitajuiseen mieleen vaikuttaville ärsykkeille/ajatuksille. Hypnoosissa henkilön tietoinen tahto, itsekontrolli, itsesensuuri alkaa siis menettää merkitystään henkilölle itselleen. Sanotaankin että tämä tahto ohitetaan hypnoosin keinoin. Tällöin henkilö sulautuu/eläytyy ulkoa tulevaan informaatiovirtaan sisälle ja haluaakin nauttia siitä ponnistelemattomuuden tunteesta jonka tämä olotila suo hänelle. Kukin kokee hypnoosin kuitenkin omalla tavallaan. Siitä, miksi näin on, voit lukea lisää aiheesta ”hypnoosin kokeminen”.

Hypnoosissa aivot ovat ns. alfa tilassa, joka kuvastaa sitä taajuutta jolla aivot toimivat hypnoosiksi kutsutun tilan aikana. Tätä samaa tilaa pyritään hakemaan myös joogassa tai meditaatiossa. Hypnotisointia voitaisiin kuitenkin kutsua pelkistetyksi tekniikaksi tuollaisen tilan saavuttamiseksi. Se ei sisällä minkäänlaisia uskonnollisia tms. rituaaleja, kuten jotkut joogan tai meditaation muodot ja soveltuu näin eettisesti kaikille myös uskontokuntaan katsomatta.

Hypnoosin vääriä käsityksiä

VÄITE

Todellisuudessa kylläkin juuri älykkäämmät ihmiset jotka ovat oppineet luovasti ja luontevasti käyttämään mielikuvitustaan, ovat herkimpiä hypnotisoitavia.

VÄITE

Yleensä vain elokuvissa esitetään hypnoosin käytöstä kuvauksia, joissa terapeutti puhuttelee asiakasta hypnoosissa. Tämä johtunee siitä, että hypnoosi saadaan hieman kiinnostavamman tuntuiseksi ilmiönä, kun potilas vielä näissä dramatisoinneissa saa kaikenlaisia kauhukohtauksia tarinoitaan kertoillessaan, eikä jälkeen päin muista mitään hypnoosi kokemuksestaan. Todellisuudessa terapian aikana ei ole välttämätöntä puhutella asiakasta hypnoosissa. Lisäksi on mainittava, että asiakas ei spontaanisti itsestään tai vahingossa ala hypnoosissa puhumaan muutenkaan. Puhuminen hypnoositilassa edellyttää hypnoosiin ohjanneelta tekijältään käskyn puhumiseen. Mitä tulee tilan jälkeen muistamattomuuteen, voinen kertoa, että asiakas muistaa kyllä kokemansa asiat tilan jälkeen, ellei hypnoosiin ohjannut tekijä ole varta vasten tilan aikana antanut käskyä muistin sulkemiseksi. Sellaista sulkua ei myöskään ole terapiassa yleensä tarvetta käyttää.

VÄITE

Ammattitaitoinen terapeutti toimii aina eettisesti vain ja ainoastaan asiakkaan parhaaksi. Temppujen tekeminen ei kuulu terapiaan, eikä sellaisten tekemiseen vastaanotoilla olisi mitään perusteita. Terapeutti ei pyri muuttamaan asiakkaan moraalikäsityksiä, mielipiteitä tai käyttäytymistä asiakkaansa tahdon vastaisesti. HypnEn hoida psykiatrian alaisuuteen ja toimialaan kuuluvia sairauksia. Kimmo Peltola hoitaa meillä nämä ongelmat.En hoida psykiatrian alaisuuteen ja toimialaan kuuluvia sairauksia. Kimmo Peltola hoitaa meillä nämä ongelmat.oosia toteutetaan alusta alkaen istunnoilla aina tiimityönä asiakkaan kanssa ja asiakkaan tavoitteiden pohjalta. Hypnoosissa toteutettavista tavoitteista keskustellaan niin ennen kuin jälkeenkin hypnoositilan.

VÄITE

Tämä pelko on aiheeton. Jos hypnoosi menee liian syväksi (jota muuten ajoittain sattuu) seurauksena hypnotisoitu vaipuu unen puolelle. Ainoa ”vaara” on siis, että asiakas alkaa kuorsata. Varsinaiseen hypnoosiin sinänsä ei voi jäädä, vaikka moni hypnoosia kokenut jälkeen päin saattaakin kertoa, että olisi jopa halunnut jäädä sinne kun se tuntui niin hyvältä. Jos kontakti jostain syystä hypnoosiin ohjanneen henkilön ja hypnotisoitavan välillä katkeaa, hypnoosi ”haihtuu” automaattisesti. Riippuen tuon hetkisestä hypnoositilan syvyydestä, hypnotisoitu vaipuu joko unen puolelle tai palautuu normaaliin valvetilaan.

Hypnoosin vääriä käsityksiä

VÄITE

Todellisuudessa kylläkin juuri älykkäämmät ihmiset jotka ovat oppineet luovasti ja luontevasti käyttämään mielikuvitustaan, ovat herkimpiä hypnotisoitavia.

VÄITE

Yleensä vain elokuvissa esitetään hypnoosin käytöstä kuvauksia, joissa terapeutti puhuttelee asiakasta hypnoosissa. Tämä johtunee siitä, että hypnoosi saadaan hieman kiinnostavamman tuntuiseksi ilmiönä, kun potilas vielä näissä dramatisoinneissa saa kaikenlaisia kauhukohtauksia tarinoitaan kertoillessaan, eikä jälkeen päin muista mitään hypnoosi kokemuksestaan. Todellisuudessa terapian aikana ei ole välttämätöntä puhutella asiakasta hypnoosissa. Lisäksi on mainittava, että asiakas ei spontaanisti itsestään tai vahingossa ala hypnoosissa puhumaan muutenkaan. Puhuminen hypnoositilassa edellyttää hypnoosiin ohjanneelta tekijältään käskyn puhumiseen. Mitä tulee tilan jälkeen muistamattomuuteen, voinen kertoa, että asiakas muistaa kyllä kokemansa asiat tilan jälkeen, ellei hypnoosiin ohjannut tekijä ole varta vasten tilan aikana antanut käskyä muistin sulkemiseksi. Sellaista sulkua ei myöskään ole terapiassa yleensä tarvetta käyttää.

VÄITE

Ammattitaitoinen terapeutti toimii aina eettisesti vain ja ainoastaan asiakkaan parhaaksi. Temppujen tekeminen ei kuulu terapiaan, eikä sellaisten tekemiseen vastaanotoilla olisi mitään perusteita. Terapeutti ei pyri muuttamaan asiakkaan moraalikäsityksiä, mielipiteitä tai käyttäytymistä asiakkaansa tahdon vastaisesti. HypnEn hoida psykiatrian alaisuuteen ja toimialaan kuuluvia sairauksia. Kimmo Peltola hoitaa meillä nämä ongelmat.En hoida psykiatrian alaisuuteen ja toimialaan kuuluvia sairauksia. Kimmo Peltola hoitaa meillä nämä ongelmat.oosia toteutetaan alusta alkaen istunnoilla aina tiimityönä asiakkaan kanssa ja asiakkaan tavoitteiden pohjalta. Hypnoosissa toteutettavista tavoitteista keskustellaan niin ennen kuin jälkeenkin hypnoositilan.

VÄITE

Tämä pelko on aiheeton. Jos hypnoosi menee liian syväksi (jota muuten ajoittain sattuu) seurauksena hypnotisoitu vaipuu unen puolelle. Ainoa ”vaara” on siis, että asiakas alkaa kuorsata. Varsinaiseen hypnoosiin sinänsä ei voi jäädä, vaikka moni hypnoosia kokenut jälkeen päin saattaakin kertoa, että olisi jopa halunnut jäädä sinne kun se tuntui niin hyvältä. Jos kontakti jostain syystä hypnoosiin ohjanneen henkilön ja hypnotisoitavan välillä katkeaa, hypnoosi ”haihtuu” automaattisesti. Riippuen tuon hetkisestä hypnoositilan syvyydestä, hypnotisoitu vaipuu joko unen puolelle tai palautuu normaaliin valvetilaan.

Hypnoosin merkitys terapeuttisessa mielessä

Tajuntamme on jakautunut tietoiseen ja piilotajuiseen alueeseen. Tietoinen tajunta toimii kriittisesti, alitajunta mielleyhtymien kautta. Alitajuntaan on tallentunut henkilön koko elämän historia muistiin.

Alitajuntamme ohjaa kaikkea tekemisiämme tietoisen tajunnan kautta. Yhteyden saaminen alitajuntaan on puolestaan mahdollista hypnoosissa.

Henkilö voidaan siis ohjata hypnoosiin eli transsiin monella eri tavalla. Tunnetuin tapa lienee ns. fiksaatiotekniikka, jossa ihminen kohdistaa tarkkaavaisuutensa rajattuun kohteeseen tai kiintopisteeseen.

Henkilön/asiakkaan tavoitteet määräävät terapian kulun. Terapeutti muovaa tavoitteiden pohjalta sopivat suggestiot (esim. ”Syön vain kun on nälkä”). Alitajunnalle tarjottujen suggestioiden avulla asiakas löytää uusia tapoja toimia ja ajatella sekä oppia pois vanhoista tottumuksista.

Hypnoosilla ei tehdä ihmeitä. Tuloksia saadaan, jos asiakas on motivoitunut ja vuorovaikutus terapeutin ja asiakkaan välillä toimii. Tätä vuorovaikutus suhdetta kutsutaan RAPPORT- suhteeksi ja se on yksi tärkeimpiä, ellei jopa tärkein tekijä hyvän ja toimivan hypnoositilan toteutumiselle. Kun asiakas luottaa 100%:sesti terapeuttiinsa, hän myös uskaltaa antautua tilaan juuri niin syvälle kuin terapeutti häntä johdattelee.

Kuka saa vaikuttaa?

Ajoittain julkisissa tiedotusvälineissä ja internetin keskustelufoorumeissa käydään hyvin ristiriitaisia keskusteluita liittyen erilaisten vaihtoehtohoitojen tekemisen oikeuksiin, vaaroihin ja mahdollisiin väärinkäytöksiin jne. Tavallinen maallikko on varmaan hyvin ymmällään ja epätietoinen, pohtiessaan uskaltaako esimerkiksi hypnoosia terapiamuotona enää käyttää ollenkaan ja kenen luokse sitä uskaltaisi mennä saamaan. Katso siis: ”Terapeutin valinta”.

Ota yhteyttä

Voit tehdä varaukset suoraan Ajas-järjestelmämme kautta 24/7 alla olevasta napista ”sähköinen ajanvaraus” tai puhelimitse arkisin klo. 9.00 – 19.00

Sähköinen ajanvaraus

Ota yhteyttä

Voit tehdä varaukset suoraan Ajas-järjestelmämme kautta 24/7 alla olevasta napista ”sähköinen ajanvaraus” tai puhelimitse arkisin klo. 9.00 – 19.00

050 516 9540

info@sinfoniaoy.fi

Sähköinen ajanvaraus